Tiesitkö, että Punkaharjulla voit ihastella kaunista Idänkeulankärkeä eli tieteelliseltä nimeltänsä Oxytropis campestris ssp. sordida. Tämä kaunis tietä reunustava herneiden heimoon kuuluva kasvi on kauneimmillaan kukinnan aikaan kesä-heinäkuussa. Punkaharjun luonnonsuojelualue on yksi Suomen vanhimmista ja harjutien varrella kasvavat jykevät männyt kuuluvat tärkeänä osana harjumaisemaan. Kasvavan luonnon ohella harjuluonnosta löytyy jääkauden jäätiköiden jättämiä merkkejä rantakallioiden uurteiden, suurien siirtolohkareiden sekä suppien muodossa.
Tiesitkö, että Punkaharjulla voit ihastella kaunista Idänkeulankärkeä eli tieteelliseltä nimeltänsä Oxytropis campestris ssp. sordida. Tämä kaunis tietä reunustava herneiden heimoon kuuluva kasvi on kauneimmillaan kukinnan aikaan kesä-heinäkuussa. Punkaharjun luonnonsuojelualue on yksi Suomen vanhimmista ja harjutien varrella kasvavat jykevät männyt kuuluvat tärkeänä osana harjumaisemaan. Kasvavan luonnon ohella harjuluonnosta löytyy jääkauden jäätiköiden jättämiä merkkejä rantakallioiden uurteiden, suurien siirtolohkareiden sekä suppien muodossa.
Harjutie jakaa vesistön Pihlaja- ja Puruveteen. Vinkki! Jos sää sallii, pulahdus kirkkaaseen järviveteen virkistää pyöräilyn lomassa.
Mielenkiintoisia käyntikohteita harjun kupeessa
Matkaa harjun päästä päähän tulee yhteensä seitsemän kilometriä. Mikäli haluat tehdä pidemmän retken, voi suunnaksi valita joko Laukansaaren Tutkimusmetsän, vanhan Putikon kylämiljöön, Hiukkajoen kotiseutumuseon tai Vaahersalon Sumpunlahden. Vaihtoehtoja siis löytyy läheltä ja vähän kauempaakin. Parikkalakaan ei ole kovin kaukana, mikäli liikut autolla.
